Suomessa käytettiin puuta 1800-luvun lopulle saakka vain kotitarpeiksi, mutta vuosisadan puolenvälin jälkeen tulivat höyrysahat ja paperin valmistus alkoi puuhiokkeesta ja selluloosasta. Suomen saloilla alkoivat rajut hakkuut, aluksi kirveellä ja myöhemmin justeeria käyttäen. Pohjois-Suomen latvajokien varsille nousi satoja metsäsaunoja ja kämppiä.
Rauhalahden Jätkänkämppä on alkuperältään tällainen kämppä. Se rakennettiin Nurmeksen metsähallinnon alueelle ja oli silloin nimeltään Lintumäen kämppä. Parhaimmillaan siellä on yöpynyt 70 tukkijätkää. Hirret kämpässä on veistetty käsin.
Kylpylähotelli Rauhalahti sai mahdollisuuden ostaa kämpän vuonna 1987, jolloin se siirrettiin Rauhalahteen hirsinä. Siirron jälkeen kämpästä on poistettu vain väliseinät, jotta käyttöön on saatu yhtenäinen toimiva tila. Alkuperäinen huonejako on kuitenkin vielä nähtävissä. Kämpässä oli hakkamiesten eli puunkaatajien majoitustilat, kämppäemännän makuuhuone ja keittiö, hevosmiesten huone ja välineiden kuivatushuone sekä kympin eli terävän eli metsätyöjohtajan huoneet (2 kpl).
Jätkänkämpän yhteydessä on sijaitseva ensimmäinen savusauna oli rakennettu vanhan aitan hirsistä. Lintumäen kämpän savusaunaa ei ollut järkevää siirtää Rauhalahteen, koska se oli kooltaan liian pieni tyydyttämään tämän päivän tarpeet ja hirret olivat vuosien myötä vettyneet.
Ensimmäinen savusauna kuitenkin paloi pääsiäisenä 1997, ja sen tilalle rakennettiin nykyinen sauna. Nykyisen saunan hirret ovat useasta eri rakennuksesta ja se täyttää tämän päivän paloturvallisuusvaatimukset.
